Lupa juhlia – vappu tulee!

Vappu, tuo työväen ja kevään juhlapäivä, on pian käsillä. Ihanaa! Vappuna juhlivat kaikki. Silloin on setien ja tätien ja pomojen ja isovanhempien ja ihan kaikkien lupa patsastella pikkuisessa kuoharihiprakassa Kaivopuistossa serpentiinit kaulassa. Kerrankin kukaan ei katso pahalla, jos ensimmäiset pullot poksautetaan auki jo aamupalalla. Kaikilla on syytä juhlia – voit itse valita, juhlitko vappua työväenjuhlana, ylioppilaiden juhlana tai ihan vaan kevään virallisen alkamisen kunniaksi.

Itse taidan valita nuo kaikki kolme. Äitini oli avuliaasti kaivanut ylioppilaslakkini jostain kaapinperältä esiin ja ilmoitti, että se on aivan liian puhdas ja valkoinen. Selvä on äiti, otan haasteen vastaan ja pyrin tuhraamaan lakista hieman uskottavamman. Minut voi siis bongata vappupäivinä kierimässä kuperkeikkoja alas Ullanlinnanmäkeä.

No jaa. Melkolailla ihmisiksi täytyy ainakin vappupäivänä olla, sillä arvatkaapas vaan keksikö pomo, että keskiviikkoaamuna pitää olla reippaasti yhdeksältä aloittamassa jotain projektia! Huh. Onneksi voin loivennella keskiviikon työhönpaluuta nauttimalla tiistaina kuoharin lomassa myös äidin tekemää simaa, joka on vähintään yhtä hyvää!

Toivottavasti säät suosivat ja kaikilla on tosi ihana vappu! Juhlikaa ja nauttikaa keväästä, ainakin omasta mielestä tämän on lähestulkoon vuoden parasta aikaa, kun kesää saa vielä vähän odottaa.

Stressi, stressi, kiire, kiire!

Liikaa tekemistä! Mihin nämä tunnit ja päivät katoavat? Koska ehdin tehdä tuon ja tuon? Ai niin, se yksi juttu olisi pitänyt tehdä jo eilen! Taitaa tulla pitkä päivä...

Kuulostaako tutulta?

Olen sitä mieltä, että pieni stressi on vain hyvästä. Itse toimin kaikkein parhaiten silloin, kun työn deadline alkaa lähestyä. Hyvin harvoin saan samanlaisen työflown päälle viikkoja etukäteen. Teen parhaiten silloin, kun on oikeasti pakko.

Vaikka pieni stressi on usein hyvä eteenpäin potkija, ei se saisi kuitenkaan olla jatkuva tila. Pienikin jatkuva stressi saattaa huomaamatta hiipiä isommaksi ja isommaksi ja liian suurena siitä on vain haittaa. Jatkuvasti ylikierroksilla käyminen saattaa helposti vaikuttaa muun muassa nukahtamiseen ja unen laatuun. Jos huomaa joka ilta nukkumaan mennessä stressaavansa seuraavan päivän töitä, on syytä miettiä, kannattaisiko tilanteelle tehdä jotain. Totaalisen uupunut työntekijä on helposti enemmän haitaksi, kuin hyödyksi työyhteisölleen.

Vaikka pidän yleistynyttä etätyömahdollisuutta hienona juttuna, saattaa se ajoittan hämärtää työn ja vapaa-ajan väliä turhan paljon. Kun työläppäri tönöttää pöydällä, tulee helposti tsekattua sähköposteja iltamyöhään ja hoideltua "pikkujuttuja" pitkin iltaa. Työasiat pyörivät siis jatkuvasti päässä, eikä rentoutumiseen tarkoitettu vapaailta aja asiaansa.

Itse hallitsen stressiä parhaiten aikatauluttamalla viikkojani. Myönnetään, olen vähän kontrollifriikki ja rakastan listoja ja kalentereita. Teen usein etukäteen seuraavalle viikolle listan, johon merkkaan kullekkin päivälle työajan ja hoidettavat tehtävät, sekä lisäksi päivän muut menot. Viikonlopusta pyhitän rentoutumiselle ainakin perjantai-illan ja lauantain. Myös urheilu on tehokas stressinhelpottaja: eipä siinä tule kauheasti työasioita mietittyä, kun punnertaa naama punaisena kyykkyjä body pump -tunnilla.

Välillä on syytä unohtaa ihan kaikki ja lähteä vaikka mökille saunomaan. Viikonloppu metsän keskellä selkeyttää työprojektien aiheuttamaa päänsisäistä sekamelskaa ja lataa akkuja tehokkaasti. Myös muunlainen maisemanvaihdos toimii, oli se sitten sukulointiviikonloppu toisessa kaupungissa, tai pikaloma Euroopassa.

Miten te hallitsette stressiä? Onko etätyömahdollisuus lisännyt vai helpottanut sitä?

Ihanan rentouttavaa ja stressitöntä viikonloppua kaikille!

Hyvinvointia työelämään

Helsingin Sanomien yhdessä pääkirjoituksessa käsiteltiin tänään työhyvinvointia. Jutun taustalla on Työterveyslaitoksen Työ, terveys ja turvallisuus -lehdessä julkaisema artikkeli työpahoinvoinnin hinnasta ja työpaikoilla tehtävästä hyvinvointityöstä. Tiedot perustuvat Excenta Oy:n ja Työterveyslaitoksen tutkimuksiin.

Olen jo pidempään pohtinu, miksi monilla työpaikoilla panostetaan niin vähän työhyvinvointiin. Kuitenkin on todettu, että pienilläkin muutoksilla voidaan saada paljon hyvää aikaan. Tavallaan aikamme korostaa ihmisten yksilöllisyyttä ja erilaisia tarpeita, toisaalta kuitenkin suurimmassa osassa työyhteisöjä kaikkien odotetaan voivan antaa parhaan työpanoksensa saman kaavan mukaan.

Tutkimuksessa todettiin, että lähiesimiehen toiminta on tärkeintä työhyvinvoinnin rakentamisessa. Lähiesimies onkin mielestäni se henkilö, jonka pitäisi osata nähdä, jos työntekijä on kaatumassa työtaakkansa alle tai voi muuten työssään huonosti. Meillä oli ystäväpiirin illanistujaisissa hiljattain kiinnostava keskustelu hyvän johtajan ominaisuuksista. Kaikki olimme yhtä mieltä siitä, että hyvällä pomolla on erinomaiset sosiaaliset taidot. Pelkät tiedot ja taidot alalta eivät riitä tiimin johtamiseen, siihen tarvitaan myös kykyä nähdä kunkin työntekijän yksilölliset taidot ja piirteet. Hyvä johtaja näkee, miten kustakin työntekijästä saadaan se paras työpanos irti.

Ilokseni pääkirjoituksessa todetaan, että hyvinvointiin työelämässä tullaan lähivuosina investoimaan paljon. Liian moni voi henkisesti tai fyysisesti huonosti, sairastuu tai jää varhain eläkkeelle "työpahoinvoinnin" takia. Vaikka kukaan ei kykene tarkalleen kertomaan, kuinka paljonko esimerkiksi sairauspoissaoloja hyvillä työolosuhteilla voitaisiin välttää, on kuitenkin selvää, että hyvinvoiva työyhteisö on kaikin puolin paremmin tuottava. Tutkimuksessa oli laskettu, että työpahoinvoinnin hinta on vuodessa jopa 30 miljardia euroa. Olen täysin vakuuttunut, että pienillä teoilla tätä summaa voitaisi laskea merkittävästi.

Mitä mieltä te olette? Mitkä ovat tärkeimmät työhyvinvointiin vaikuttavat asiat? Mikä on esimiehen rooli hyvinvoinnin edistämisessä?

Kevään toimistomuoti

Viimeistään pääsiäisestä alkaa kevät. Aivan sama, vaikka lunta vielä tulisikin, kevät näkyy silti joka paikassa. Tähän aikaan vuodesta en haluaisi olla missään muualla. Niin ihastuttava on muutos luonnossa, ihmisissä, kaupunkikuvassa.

Kevät on ihana (teko)syy uudistaa vaatekaapin sisältöä. Pieni panostus työvaatetukseen voi kummasti piristää ja inspiroida tavallisia toimistopäiviä.

Pikaisella tutkimuksella toimistomuodin kevät 2012 koostuu perinteisistä vaatekappaleista: istuvat housut, silkki- tai puuvillayläosa ja jakku. Kevään hengessä törmäsin myös jakkupukuihin shortseilla, jotka näyttävätkin hyvin veikeiltä. Työpaikan kulttuurista sitten riippuu, paljonko säärtä on sopivaa näyttää.

Värit kevenevät aina kesäksi ja nytkin muodissa ovat ihanat veden värit, pastellit ja valkoinen. Ja hei, missä muualla ikinä uskaltaisi käyttää valkoista jakkupukua (tai mitään kokovalkoista), kuin töissä? Ainakin perus toimistotyössä on melko pieni mahdollisuus sutata vaatteensa, joten itseäni ainakin polttelisi kovasti tämä mahdollisuus. Kokovalkoinen vaan näyttää super hyvältä ja jotenkin huokuu kantajansa itsevarmuutta. Pieni päivetys on kyllä valkoisen kanssa hyvä pari, että naama ei ihan maastoudu siihen kauluksen jatkeeksi.

Ah, katsokaa nyt näitä värejä! Kyllä kelpaisi tepastella töihin.

(Kuva: Maniacmagazine.com)

Ja arvon herrat. Sitä iänikuista pukulookkiakin voi väreillä vähän keventää. Kauluspaita ja kravatti kevään trendiväreissä piristää ilmettä kummasti. Valitettavasti muoti ei kuitenkaan vielä taida tuntea miesten pukua lyhyillä housuilla, joten joudutte tänäkin kesänä hikoilemaan...

Miltäs kevään trendit vaikuttavat? Pukisitko shortsit jakun seuraksi?