Salasanaviidakko

Aloitinpa aamuni sitten vaihtelemalla salasanoja useampaankin nettipalveluun. Syynä oli tietysti LinkedIn-verkkopalvelun salasanavuoto. Ja koska olen juuri sitä ei-tietoturvallista tyyppiä, joka käyttää samaa salasanaa suunnilleen joka paikassa, jouduin tekemään vähän isomman vaihtosavotan.

Oikeaoppisestihan joka paikkaan pitäisi olla eri salasana. Äkkiseltään laskettuna tarvitsisin siis vähintään viisitoista eri salasanaa. Kaikissa pitäisi tietysti olla isoja kirjaimia, pieniä kirjaimia ja numeroita. Helppo homma! Äidin tyttönimi ja syntymävuosi, ensimmäinen lemmikki ja sen paino, ensimmäinen kesätyöpaikka ja vuosi... Aaagh! Mitenkäs ihmeessä nämä pitäisi sitten muistaa? Eikö joku nerokas ihminen nyt voisi keksiä tähän jonkun ratkaisun? Pliis!

Tästä salasanaviidakosta tuli mieleen toinen, hieman saman tyyppinen ongelma. Joka ikisellä putiikilla ja liikeketjulla on oma kantiskorttinsa. Onhan ne ihan kivoja. Omistan ihan mielelläni sellaisten paikkojen kortin, joissa käyn niin usein, että siinä on edes jotain järkeä. Ja jos asioi liikkeessä, jonka kantiskorttia ei vielä omista, joutuu vähän väliä kuuntelemaan mainospuheen klubiin liittymisestä ja kuinka sen voi tehdä just tässä nyt hirveen kivasti ja nopeesti. Helpompaa antaa osoitetiedot ja ottaa kortti vastaan, kuin kuin kuunnella sama litania joka kerta.

Mutta siis, eikö näille kantiskortellekin voisi keksiä jonkun fiksumman systeemin? Tänä elektroniikan luvattuna aikana? Minulla on pieni sievä lompakko, joka justiinsa mahtuu pieneen sievään käsilaukkuun. Ei sinne mahdu kahtakymmentä eri korttia!

Jos joku ideanikkari nyt inspiroitui keksimään jonkun innovaation näiden asioiden helpottamiseksi ja rikastuu miljonääriksi, voi minuun ottaa vapaasti yhteyttä koska vaan vinkkipalkkion lahjoittamiseksi.

P.s. Voiten sivuilla voi kanssa vinkata ja tienata!